Jälleen kerran saavumme vuoden loppuun ja on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten vuosi on sujunut omasta näkökulmastamme. Nopeasti ajateltuna meillä meni vuosi hyvin. Kehittämisyhtiö Witas on toiminut Viitasaaren kaupungin tytäryhtiönä kesästä saakka. Olemme toteuttaneet uutta strategiaamme, joka on linjassa kaupunkistrategian kanssa. Asiantuntijamme ovat tukeneet paikallisia yrittäjiä muun muassa yrityksen kehittämisessä ja muutostilanteissa sekä neuvoneet yrittäjyyttä harkitsevia henkilöitä yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Uusi hallituksemme on toiminut vuoden, ja olemme noudattaneet irtaantujakuntien kanssa tehtyä puitesopimusta sekä kaupungin kanssa tehtyä yhteistyösopimusta. Omistajaohjaus on ollut luottamuksellista ja vuorovaikutukseltaan hyvällä tasolla ja työn tekemisen ilmapiiri on mielestäni kunnossa. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä organisaatiomme toimivuuden kannalta ja ovat vaikuttaneet taustalla myös tämän vuoden tuloksiin.
Yhtiötä ja alueen elinvoimaisuutta arvioidaan esimerkiksi vuosittain alueelle suuntautuvalla julkisen rahoituksen määrällä. Viitasaari ja alueen yritykset ovat saaneet kuluvana vuonna esimerkiksi JTF-rahoitusta noin 6 miljoonaa euroa, johon sisältyvät kaupungin suuret investoinnit sekä yrityspuolen osuus. JTF on ollut käytännössä ainut rahoituslähde, jonka hakuprosessi on toiminut lähes koko vuoden ajan. Vaikka tarkkoja tilastoja ei vielä ole, uskallan väittää, että olemme koko Keski-Suomen mittapuulla kärkikastissa, ellei jopa ylimmällä sijalla. Tähän voi vielä lisätä muiden rahoituslähteiden tuet ja hankkeet, jolloin summa nousee entisestään. Tästä kiitos kuuluu monelle taholle: yrittäjille, kuntapäättäjille, keskeisille viranhaltijoille, henkilöstöllemme, hallituksellemme ja sille yhteistyölle, jota yhdessä teemme.
Witas jatkaa edelleen yhtenä keskeisenä toimijana Sydänsuomessa-alueen kehittämishanketyössä. Sydänsuomessa-alueyhteistyö Karstulan, Kyyjärven, Kannonkosken, Pihtiputaan, Viitasaaren, Kinnulan ja Kivijärven kuntien kesken on myös mennyt hienosti eteenpäin monessa kohtaa ja kunnat ovat kokeneet tärkeänä resursoida aluekehittämistyöhön. Tänä vuonna olemme yhteistyössä viemässä eteenpäin kahdeksaa hanketta, joista suurin osa on jo saanut myönteisen rahoituspäätöksen ja muutama on vielä prosessissa. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, meillä on ensi vuoden alussa Sydänsuomessa-alueella noin 2 miljoonan euron kehittämishankesalkku ja noin 13 henkilötyövuotta toteuttamassa näitä hankkeita. Nämä ovat niitä välillisiä tuloksia, joita tarvitaan resurssien ja työkalujen saamiseksi alueen kehittämiseen. Seuraavaksi vastuu siirtyy kunkin hankkeen toteuttajaorganisaatiolle toimenpiteiden laadukkaaseen toteutukseen. Kehittäminen on luonnollisesti jatkuvaa ja suunnittelupöydällä on jo uusia kehittämisaihioita.
Joskus toivoo, että seuraava vuosi olisi ”normaali” ilman suuria häiriötekijöitä. Kuitenkin epäilen, että sellaista ei välttämättä enää tule. Voidaan myös kysyä, onko muutoksista tullut jo normaalia meidänkin toimintakentässämme. Todennäköisesti näin on jatkossa, toiminta on jatkuvaa mukautumista, ennakointia ja reagointia. Resilienssistä puhutaan paljon, ja nyt sitä vaaditaan niin meiltä, yrityksiltä, kunnilta ja sidosryhmiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä ja perheiltäkin. Kulunutta vuotta ovat edelleen leimanneet erilaiset kriisit: sota, pandemian vaikutukset, rahoituskriisi, energiakriisi jne. Valitettavasti olemme tällä hetkellä jo taantumassa monella mittarilla mitattuna. Talouden haasteet tulevat jatkumaan myös ensi vuonna niin yksittäisen ihmisen, yritysten, kuntien ja valtion taloudessa. Elämme nykyään muutosekosysteemissä, jossa useat eri muutokset seuraavat toisiaan ja ovat usein myös samanaikaisia. Yksi tapa reagoida kaikkiin tällaisiin muutoksiin on säästää, supistaa, sopeuttaa, leikata ja lopettaa. Toinen tapa on resursoida, lisätä, investoida, pitää ennallaan ja vakauttaa. Se, kumpi tie milloinkin valitaan, riippuu muun muassa taustalla olevasta taloudellisesta liikkumavarasta ja viime kädessä tulevaisuususkosta. Ja niin kuin tiedämme, kaikki muutokset eivät ole negatiivisia, vaikka aluksi siltä tuntuisikin.
Kurkistetaan lopuksi ensi vuoteen, jonka alkua vauhdittavat esimerkiksi hankkeiden aloittamiset ja niihin liittyvät rekrytoinnit. Olemme parhaillaan kehittämässä myös yritysten sijoittumispalvelua, josta muotoutuu Viitasaaren yhteinen tapa toimia niin työntekijöiden, yritysten ja yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Tunnistetaan se meidän pikkasen parempi tapa toteuttaa sijoittumispalveluita osana päivittäistä työtä. Logistiikkakeskus Wiilo etenee suunnitellusti, ja ensi vuonna jatkamme sen vauhdittamista yhteistyössä kaupungin ja Wiitaseudun Yrityspalvelun kanssa järjestämällä muun muassa yhdessä Kasvu Openin kanssa yrityksille suunnatun Viitasaaren Kasvupolun, joka huipentuu Viitasaaren omaan sparrauspäivään syyskuussa 2024.
Lopuksi on aika kiittää. Henkilöstöä kiitän erinomaisesta panoksesta kuluneena vuonna, ja koko Witaksen tiimillä kiitämme sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme erinomaisesta yhteistyöstä. Jouluna on aika hengähtää, olla hyvillään yhteisistä saavutuksistamme, ladata akut ja suunnata katse kohti mielenkiintoista ja menestyksekästä ensi vuotta!
Tapani Laitinen
Toimitusjohtaja
Kehittämisyhtiö Witas Oy