Sydänsuomessa-alueen elinvoima ja suurhankkeiden tarjoamat mahdollisuudet sekä toimijoiden keskinäinen yhteistyö herättivät vilkasta keskustelua Kannonkoskella järjestetyssä, alueen kuntapäättäjille ja alue- ja yrityskehittäjille, suunnatussa tilaisuudessa.
”Päivän aikana korostui vahvasti tavoitteellisen yhteistyön tekeminen. Tämän tilaisuuden perusteella voi sanoa, että paikalla olleet toimijat ovat aidosti valmiita tekemään yhteistyötä Sydänsuomessa-alueella”, tilaisuuden antia arvioi projektipäällikkö Teemu Koljonen Kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Koljonen sanoi olevansa erityisen tyytyväinen myös siihen, että päivän teemoja lähestyttiin useista eri näkökulmista, ja silloinkin yhteistyö kulki mukana läpileikkaavana teemana.
”Kuntien menestys tulee yrityksistä ja niiden työvoimasta”
Keski-Suomen liitto päivittää parhaillaan maakuntastrategiaansa. Liiton aluekehitysasiantuntija Valtteri Paakki avasi yleisölle tilannekuvaa, jossa strategiatyötä tehdään. Haasteita luovat esimerkiksi muuttunut turvallisuustilanne, heikko talouskasvu, kriisiytyvä julkinen talous, nuorten pahoinvointi ja väestön ikääntyminen.
Haasteista huolimatta Keski-Suomella on hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia, kuten puolustusteollisuus, vahva metsäbiotalouden ekosysteemi, tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, Toyotan teknologiakeskuksen perustaminen Jyväskylään sekä matkailu.
”Strategiatyössä yksi tärkeimpiä mietittäviä asioita on se, mitkä ovat aidosti niitä Keski-Suomen mahdollisuuksia, joihin panostamalla vahvistamme alueen elinvoimaa, ja mitä väestökehitys ja älykäs sopeutuminen oikeasti tarkoittavat maakunnan näkökulmasta tulevina vuosina”, Paakki sanoi.
Yleisössä maakunnan liiton puheenvuoro herätti vilkasta keskustelua. Useassa puheenvuorossa painotettiin, ettei tulevaisuustyö saa keskittyä pelkästään keskuskaupungin, eli Jyväskylän ja sen lähiseudun, ympärille. Siksi on tärkeää tunnistaa myös muun maakunnan vahvuudet. Olennaista on lisäksi muistaa, että kuntien menestys tulee yrityksistä ja niissä olevista työpaikoista.
Yleisökommenteissa nousivat esille lisäksi saavutettavuus ja logistiikka, erityisesti lentoyhteyksien turvaaminen sekä Valtatie 13, joka rapistuu huolestuttavasti, ja jonka kuormitus kasvaa entisestään uusiutuvan energian investointien myötä. Lisäksi on turvattava niin ammatillisen koulutuksen resurssit kuin puitteet, joilla maakuntaan saadaan korkeasti koulutettuja osaajia, joita tarvitaan muun muassa teollisuuden jalostusasteen nostamiseen.
”Alueen toimijoille tarvitaan konkreettinen yhteistyöalusta”
Panelisteilta kysyttiin muun muassa sitä, millaisia ajatuksia alueelle tarjolla olevat miljardien investoinnit herättävät. Vastauksissa korostettiin päätöksenteon ketteryyttä ja yhteistyötä, mutta samalla muistutettiin, ettei hyvänolontunne saa vallata mieltä, vaan investointien varmistamiseksi on tehtävä lujasti töitä.
Yksi kysymys kuului, mikä voisi olla Sydänsuomessa-alueen yhteinen tavoite, joka edesauttaa aluetta nousuun. Ratkaisuina tarjottiin niin tulevaisuudenuskoa kuin elinvoiman ja pitovoiman varmistamista. Hankekehittämisen näkökulmasta kunnilla olisi hyvä olla yhteinen pelikirja sekä nykyisen löyhän yhteistyöverkoston tilalla konkreettinen yhteistyöalusta alueen toimijoille.
Suurhankkeet vaativat toteutuessaan tekijöitä. Koulutustarjonnan kehittämisessä tärkeinä asioina panelistit pitivät esimerkiksi yliopistotason yhteistyön tiivistämistä sekä koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja nopeatempoisuutta, minkä lisäksi opintoaikojen pitäisi pysyä kohtuullisina.
Yhtenä keinona saada Sydänsuomessa-alue näkymään entistä houkuttelevampana kokonaisuutena ehdotettiin Kokkola-Sydänsuomi-Jyväskylä –kehityskäytävän luomista.
”Energiapotentiaali kuntien alueella on valtava”
Projektipäällikkö, KTM Seppo Penttilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta esitteli ennakkoarviointia energia-alan suurhankkeiden vaikutuksista aluetalouteen. Pohjoisesta Keski-Suomesta viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa olivat mukana Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Lisäksi mukana oli Kaustisen seutukunta, kuten Kaustinen, jossa kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Keliber valmistelee kaivostoiminnan aloittamista.
”Energiapotentiaali näiden kuntien alueella on valtava, ja kyse on paljon isommasta asiasta kuin kiinteistöverotuloista. Yksi tärkeä asia pohdittavaksi on se, kuinka näihin hankkeisiin voidaan varautua ennakolta sekä kunnallisessa päätöksenteossa että yritysmaailmassa. Koska tähän aiheeseen liittyy erilaisia näkemyksiä, tarvitaan laadukasta dialogia ja konsensusta”, Penttilä painotti.
Yksi käytännön esimerkki uusiutuvan energian tuomista mahdollisuuksista reagoinnista toimintaympäristön muutokseen on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston WindSoLab, jota esitteli Seppo Pietarila Pokelta. ”Kyse on tuulivoiman ja aurinkoenergian huollosta ja kunnossapidosta, jota varten olemme räätälöineet koulutuksen ja tehneet laitehankinnat”, Pietarila kertoi.
Kannonkoskelaisen Betolarin matkaa globaaleille markkinoille esiteli yhtiön talousjohtaja Mikko Wirkkala. Betolar on materiaaliteknologian edelläkävijäyritys, jonka tarina sai alkunsa visiosta korvata betonin raaka-aineena käytettävä sementti sivuvirtapohjaisella materiaalilla.
Tilaisuuden avasi ja kuntatiimin terveiset yleisölle toi Viitasaaren kaupungin edustajana kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen. Päivän yhteenvedosta vastasi Sydänsuomessa aluekehityspäällikkö Miia Hiironen. Tilaisuuden juonsi Jukka-Tapio Keränen.
Kuntapäättäjäpäivän järjestäjänä toimi Sydänsuomessa-alueen ja Kaustisen seutukunnan yhteinen Seutujen välinen muutos- ja kasvuohjelma, jonka toiminta on Euroopan unionin osarahoittama Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen kautta. Sydänsuomessa-alueen kuntapäättäjäpäivä 2025 järjestettiin Piispalassa Kannonkoskella.
Osallistujien palautteissa korostuivat monipuoliset puheenvuorot, eri toimijoiden kohtaamiset ja tulevaisuuden mahdollisuudet. ”Hyviä evästyksiä omaan työhön. Tällaiselle kohtaamiselle on tarvetta.” – Osallistujan palaute
Teksti ja kuvat: Jorma Uusitalo
