Viitasaarelle Valtatie 4:n ja Sinisentien eli kantatie 77:n risteyskohtaan rakennetaan parhaillaan Wiilo-logistiikkakeskusta. Logistiikkapalveluiden lisäksi Wiilon alue tarjoaa toimijoille nykyaikaisia toimisto-, liike- ja tuotantotiloja. Ensimmäiset Wiiloon asettuvat yritykset ryhtyvät rakentamaan omia toimitilojaan kesällä 2025.
Jo nopea vilkaisu Suomen karttaan kertoo, miksi juuri Viitasaari on luonteva paikka Wiilon kaltaiselle logistiikkakeskukselle. Väyläviraston tilastojen mukaan Viitasaaren kautta kulkee vuorokaudessa keskimäärin lähes 7 000 ajoneuvoa, joista raskaan liikenteen osuus on noin 1 000 ajoneuvoa. Perheet autoilevat Viitasaaren kautta niin pohjoisen laskettelumatkoillaan Nelostietä kuin kesäisin Sinistä tietä pitkin.
Viitasaaren kaupungin hankejohtaja Sampo Siik kertoo Viitasaaren päättäjien puhuneen jo 1970-luvulla, että Viitasaarella olisi paikka logistiikkaterminaalille. Ajan myötä näkemys sopivasta konseptista on jalostunut, minkä tuloksena Wiilo on valmistuttuaan paljon muutakin kuin logistiikkakeskus.
– Wiilo koostuu kahdesta alueesta; yhteiskäyttöterminaalina toimivasta logistiikkaterminaalista sekä palvelukeskuksesta. Yhteiskäyttöterminaaliin tulee operaattori, joka tarjoaa tilat, laitteet sekä muita palveluita logistiikka-alan yrityksille. Palvelukeskukseen puolestaan sijoittuu muun muassa toimisto- ja liiketiloja sekä liikenneasema, Sampo Siik kertoo ja korostaa resurssitehokasta yhteiskäyttöterminaalia tulevaisuuden toimintamallina.
– Ajatuksena on, että ulkoistamalla logistiikkansa yritykset voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa. Sijaintinsa ansiosta Wiilo palvelee mainiosti myös verkko- ja tukkukaupan varastointitarpeita, minkä lisäksi yritykset voivat hyödyntää logistiikkakeskusta lastien siirtokuljetuksissa, Siik luettelee esimerkkejä Wiilon potentiaalisista käyttötarkoituksista.
”Alueelle rakentuu elinvoimainen ja monipuolinen kokonaisuus”
Sen lisäksi, että Wiilo tavoittaa isot päivittäiset liikennevirrat, logistiikkakeskus sijaitsee myös paikallisten verkostojen näkökulmasta keskeisellä paikalla.
– Meille on syntymässä elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen alue, sillä Wiilon ympärillä sijaitsee vahvaa teollisuutta metalliteollisuudesta teknologiateollisuuteen sekä vähittäiskaupan palveluita. Tämä tarjoaa puitteet vaikkapa erilaiselle alihankinnalle, logistiikan ulkoistamiselle ja ylipäätään verkostoitumiselle, Siik kertoo.
Wiilon suunnittelussa on huomioitu myös kestävä rakentaminen ja kestävät energiaratkaisut. Alueen infrarakentamisessa käytetään Yaran Viitasaaren tuotantolaitokselta saatavaa tuhkapohjaista kierrätysmateriaalia, ja kaukolämpö syntyy paikalliselta sahalta saatavalla uusiutuvalla raaka-aineella. Monet Wiiloon sijoittumista suunnittelevat yritykset ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan maalämpöön, ja alueelle on suunnitteilla myös aurinkovoimala.
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa on tärkeä rooli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolla POKElla. Oppilaitoksesta valmistuu tällä hetkellä muun muassa horeca-, palvelu- sekä logistiikka-alan ammattilaisia, minkä lisäksi suunnitelmissa on tarjota sisälogistiikan koulutusta. Koska logistiikka-ala ja teollisuus ovat hyvin miesvaltaisia toimialoja, Viitasaarella halutaan huolehtia työpaikkojen luomisesta myös naisille. Tämä helpottaisi perheiden muuttamista paikkakunnalle.
Wilma-vaunut aloittaa rakentamisen kesällä 2025
Vuoden 2024 lopulla meneillään oli Sampo Siikin mukaan lukuisia neuvotteluita toimijoiden kanssa, jotka olivat kiinnostuneita sijoittumaan Wiilon alueella. Käytännössä puhutaan muun muassa sähköautojen latauksesta, kaasun ja vedyn tankauksesta, liikenneasemapalveluista sekä eri tiloihin ja tonteille tulevista toimijoita.
Esimerkiksi viitasaarelainen Wilma-vaunut on kertonut investoivansa Wiilon alueelle tuotantotiloihin, joiden rakentaminen käynnistyy kesällä 2025. Samalla alkavat palvelukeskuksen rakennustyöt.
– Wiiloon voi joko rakentaa omat tilat tai tulla vuokratiloihin. Ne toimijat, jotka ovat alkuvaiheessa liikkeellä, pääsevät vaikuttamaan omien tilojensa toteutukseen. Kokonaisuudessaan Wiilon alue on suuruudeltaan noin 7 hehtaaria, ja alueen kunnallistekniikka valmistuu vuoden 2025 aikana. Wiilon ensimmäisen vaiheen voisi ajatella olevan valmis vuoden 2026 loppuun mennessä, Sampo Siik arvioi.
Wiilon rakentaminen varmistui sen jälkeen, kun Keski-Suomen liitto päätti rahoittaa hanketta 3,1 miljoonalla eurolla Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Viitasaaren kaupunki osallistuu rakentamiseen 1,3 miljoonan euron osuudella.
