Ketterien kokeilujen elinvoimahautomo

Ketterien kokeilujen elinvoimahautomossa ratkaistaan maaseudun elinvoimahaastetta ja vahvistetaan osallisuuden kokemusta kahdella tavalla:

Viitasaaren maaseutuyhteisö tekee yhdessä 100 ketterää kokeilua digitalisaatiota hyödyntäen
100 ketterää kokeilua tarkastelemalla luodaan samanaikaisesti elinvoimahautomomalli, joka nojaa ketterän kehittämisen periaatteeseen

Rahoittajat

Rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta sekä Kehittämisyhtiö Witas Oy / Viitasaaren kaupunki.

Toteuttajatahot

Hallinnoijana toimii Kehittämisyhtiö Witas Oy ja kumppaneina POKE (Äänekosken Ammatillisen Koulutuksen kuntayhtymä), Keski-Suomen hyvinvointialue sekä Viitasaaren kaupunki.

Toteutusaika

1.1.2024 – 31.12.2025

Toiminta-alue

Viitasaari ja Keski-Suomi

Toiminnan hyödyt

Hankkeen hyödyt ovat monitahoiset ja ulottuvat paikallistasolta globaalille tasolle:

Viitasaaren maaseutuyhteisön jäsenet hyötyvät, kun he pääsevät tekemään ketteriä kokeiluja, osallistumaan alueen kehitykseen entistä paremmin ja saavat uusia digitalisaatioon perustuvia työllistymismahdollisuuksia
Viitasaaren alue hyötyy, kun alueelle syntyy uutta liiketoimintaa, uusia hankkeita, uutta harrastustoimintaa ja nuorten juurtuminen alueelle lisääntyy ja elinvoima vahvistuu
Kumppanit hyötyvät, kun saavat uutta tietoa ja toimintatapaa omaan toimintaansa (yrityspalvelut oppivat uuden tavan palvella nuoria, Keski-Suomen hyvinvointialue uusia tapoja osallisuuden edistämiseen ja POKE uusia tapoja koulutukseen ja oppimiseen)
Muut maaseutupaikkakunnat hyötyvät, kun saavat tietoonsa uuden elinvoimahautomomallin, jolla he voivat toistaa Viitasaaren onnistumistarinan. Mallin avulla elinvoiman kehittämisestä tulee kuntalaisista lähtevää, systemaattista ja selkeästi johdettua.
Koko yhteiskunta hyötyy, kun Suomen ja EU:n maaseutu pysyy elinvoimaisena ja ketteristä kokeiluista syntyy uusia palveluja, tuotteita ja innovaatioita.

Toiminnalla ratkaistavat haasteet käytännön tasolla

Toimenpiteiden avulla ratkaistaan seuraavia maaseudun elinvoiman kehittämiseen liittyviä haasteita:

Maaseutualueilla on paljon ihmisiä, erityisesti nuoria, joilla on valtavasti digitaalista osaamista ja kehittämispotentiaalia, mutta he eivät löydä tapoja vaikuttaa oman kuntansa ja elinympäristönsä asioihin. Kehittämistyötä ja väyliä voidaan edistää niin, että nuoret ja vanhemmatkin osaajat löytävät keinoja osallistua oman asuinympäristön ja oman kunnan elinvoiman kehittämiseen nykyistä enemmän.
Maaseudulla on tarve käytännönläheisille osaamisen kehittämisen tavoille. Digitalisaation tarjoamaa potentiaalia jää hyödyntämättä, koska tarjolla ei ole riittävästi sopivia osaamisen kehittämisen tapoja.
Maailma muuttuu digitalisaation myötä nopeasti. Toteutukseen etsitään ratkaisuja, joilla asioita voidaan edistää ketterästi.