Ammattilaisia Sydänsuomeen

Ammattilaisia Sydänsuomeen auttaa Sydänsuomessa toimivia julkisia ja yksityisiä työnantajia vahvistamaan työvoiman saamisen edellytyksiä alueella tulevaisuudessa. Toimenpiteiden taustalla on kasvava osaajapula, joka on kriittinen tekijä pohjoisen Keski-Suomen talouskasvulle ja kehitykselle. Osaajapula vaikuttaa jo nyt negatiivisesti alueella ja sen merkitys korostuu lähitulevaisuudessa. Työvoiman saatavuuden haastetta tarkastellaan laajemmin Sydänsuomen alueen ja luontevien työssäkäyntialueiden tasolla – työ voi löytyä yhdestä kunnasta, sopiva asunto toisesta ja työpaikka puolisolle kolmannesta.

Pysyvän ja kehittyvän toimintamallin luominen pohjoiseen Keski-Suomeen voisi jo itsessään herättää laajempaa kiinnostusta ja lunastaa Sydänsuomen aluestrategiaan kirjatun tavoitteen saada erottuvuutta edelläkävijyydestä. Hankkeen uutuutena on myös rekrytointeja tukevan verkostomaisen alueviestinnän mallin kehittämisprosessi ja lopputulos. Malli todennäköisesti kiinnostaa myös muita pienempiä kuntia, jotka voisivat niukkoja resursseja yhdistämällä saada enemmän lisäarvoa ja näkyvyyttä. Ylipäätään hankkeen tuottamat kokemukset siitä, miten kunnat ja toisaalta työnantajat voivat yhdessä taklata työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita ovat kiinnostavia laajemman TE-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kontekstissa.

Pidemmällä aikavälillä toimenpiteiden vaikutuksia ovat työvoiman saatavuuden vahvistuminen tai vaihtoehtoisesti siihen liittyvien negatiivisten kierteiden katkaisu, jolloin työvoiman saatavuus ei heikkene niin voimakkaasti, kuin mitä ilman kehittämistoimia olisi tapahtunut. Yhdessä tekeminen vahvistaa kuntien ja työnantajien luottamusta siihen, että omaan tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa ja toimivia ratkaisuja on mahdollista löytää kiperiinkin ongelmiin yhteisvoimin. Tämä vahvistaa osaltaan Keski-Suomen strategiaan kirjattua pitkän aikavälin kehittämistavoitetta hyvästä voinnista ja yhteenkuuluvuuden tunteesta.

Toteutettavat toimenpiteet ovat tärkeitä maaseutualueen talouskasvun ja sosiaalisen kehityksen edistämisen näkökulmasta, joka nousee vahvasti esiin Keski-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa. Parhaillaan seitsemän pohjoisen Keski-Suomen kuntaa (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, ja Viitasaari) tekevät alueyhteistyötä alueen kehittämiseksi ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi Sydänsuomessa-brändin alla. Työvoiman saatavuuden pitkäjänteinen kehittäminen sopii luontevasti yhdeksi osaksi kuntien yhteistyömallia. Sydänsuomessa-alueen kuntien, kuten yleensäkin pienien kuntien, resurssit ovat pienet alueellisen vetovoiman kehittämiseen. Toiminnasta haetaan vipuvoimaa siihen, että omista pienistä resursseista saadaan irti laajin mahdollinen vaikuttavuus.